Hiitteenkallion luola

Nakkilan pitäjän Lattomeren takamaalla sijaitsee Hiittenkallion luola, jonne pääsyä on helpotettu rakennetuilla metalliportailla. Tuo kohde oli yksi kiinnostavimmista kohteista Länsi-Suomeen suuntautuneella kesälomamatkallamme. 

Hiitteenkallion luola Nakkilan Myllärinkylässä on geologisesti merkittävä muodostuma, joka tarjoaa ainutlaatuisen näkymän Satakunnan alueen kallioperän kehitykseen. Luola on syntynyt diabaasikallion rakorapautumisen ja jäätikön sulamisvesien yhteisvaikutuksesta, mikä on johtanut kalliolohkojen irtoamiseen ja onkalon muodostumiseen.

Satakunnan alueella diabaasijuonet ovat keskeinen geologinen piirre. Nämä juonet ovat syntyneet noin 1260 miljoonaa vuotta sitten, kun magma tunkeutui kallioperän rakoihin ja jähmettyi diabaasiksi. Esimerkiksi Kuuskajaskarin saarella Rauman edustalla diabaasijuoni kulkee koko saaren läpi, mikä osoittaa näiden juonien laajuuden alueella.

Hiitteenkallion luolalle haettiin suojelustatusta 1980-luvulla sen geologisen merkityksen vuoksi. Luola on harvinainen luonnonmuodostuma, jossa yhdistyy diabaasikallion rakorapautuminen ja sulamisvesivirran kulutus, mitkä tekevät siitä arvokkaan luontomuistomerkin. Rauhoituksesta huolimatta luolalle on vapaa pääsy.

Luolan sisällä on erikoinen pyöreä kivimuodostelma, noin neljä syltä korkea ja noin syltä leveä, kuin kirkontorni. Se on ikään kuin tehty päällekkäin ladotuista isoista kivimöhkäleistä ja mikä kummallisinta, se on kallion sisässä.

Tarun mukaan – luolan perällä oli ovi, joka oli suuri kivenmöhkäle. Tämä oli hiukan raollaan, mutta kuitenkin niin vähän, ettei sinne kukaan päässyt. Täällä sitten hiidet vartioivat aarteitaan. Kerrotaan siellä olleen kultainen pöytä, jonka päällä istui kultainen kissa, mutta lähemmin ei sitä voitu tarkastaa, sillä luolassa ollut valkea oli aina sammunut, kun sinne oli katsottu. Lähde: Iivari Huovari, kirjassa Eletty on, vuodelta 1996