Sinikeijujen tanssi

Viikonloput menee mieluiten ulkoillessa, joten oma taiteellinen työskentelyni työhuoneellani lukuvuoden aikana keskittyy lähinnä kesäaikaan ja joululomaan, toisinaan myös satunnaisiin kotityöskentelyrupeamiin. 

Viime talvena oma taiteen tekemiseni oli lähes päivittäistä taiteilijaopettajien näyttelyyn valmistautumista. Tuleva näyttely toimii aina tehokkaana oman tekemisen tsemppaajana. Palaan näihin #elämänpaloiksi kutsumiini vuoden 2016 teoksiin, muistellen samalla itsekin sitä, kuinka päädyin varsin kirjavaan aihevalikoimaan sekä erilaisiin maalaustekniikoihin eri aiheiden kohdalla. Aiemmin olen jo kertonut karttamaalauksistani, jotka olen nimennyt Pointing out my caches-sarjaksi. Mukaan mahtui kuitenkin monia muitakin tarinoita tai muistumia, usein juuri liittyen kätköilyharrastuksen mukanaan tuomiin kohteisiin tai tilanteisiin.

Pointing out my caches: in Joensuu center, Jns north, Ghost trail, Jns south and Tohmajärvi, 30 x 30 cm, oil on wood.

Heinäkuussa 2015 Lieksan Suvantovaarassa, Sokovaarantien varrella olevan suvannon lähistöllä koin yhden ihastuttavimmista näyistä koskaan. Paikkaan on sijoitettu kohdetta esittelevä geokätkö. Reitti tuolle paikalle oli haasteellista ryteikköa ja soistumaa, mutta perille päästyäni näin kuitenkin jotain uskomattoman kaunista. Auringon kimalluksessa ja vesikasvillisuuden väreilyssä virtaavan puron yläpuolella siniset neidonkorennot esittivät keijukaismaista tanssiaan. Olisin voinut katsella tuota kokonaisvaltaista värin ja liikkeen sekä elementtien muodostamaa täydellistä sopusointua tuntikausia. Helteisenä päivänä paikalla oli kuitenkin myös runsaasti paarmoja, jotka lopulta hätistivät minut pois, mutta tuo näkymä ja kokema oli jotain sellaista, jota yritin tavoitella omalla impressiollani.

Sinikeijujen tanssi, Blue fairies dance, 30 x 30 cm, oil on wood